Turun Tuomiokirkko

Keskiajan historian dosentti ja akatemiatutkija Reima Välimäki kirjoittaa Turun tuomiokirkon rakennuskassan historiasta. "Vaikka luterilainen teologia ei tunnusta lahjoituksista samanlaisia hengellisiä hyötyjä kuin keskiajan katolisuus, on kirkon rakennuskassan historialla viesti myös nykypäivään ja käynnissä olevaan korjaukseen." Lue blogiteksti täältä:

Aneilla rakennettu keskiaikainen katedraali? - Turun tuomiokirkko Vaikka luterilainen teologia ei tunnusta lahjoituksista samanlaisia hengellisiä hyötyjä kuin keskiajan katolisuus, on kirkon rakennuskassan historialla viesti myös nykypäivään ja käynnissä olevaan korjaukseen.

1. Keitä olette ja mitä teette työksenne?

Työryhmämme, tutkija Päivi Hakanpää sekä arkkitehdit Johanna Luhtala ja Heidi Seesto, on pitkään työskennellyt keskiaikaisten tiilirakennusten parissa. Rakennushistoriaselvitysten ohella Arkkitehdit Freese & Schulman on erikoistunut arvokohteiden peruskorjauksiin ja restaurointeihin.

2. Miten työnne liittyy Turun tuomiokirkon peruskorjaukseen?

Laatimamme selvitys muodostaa perustan Tuomiokirkon tulevalle korjaustyölle. Se kokoaa yksiin kansiin monisatavuotisen rakennushistorian. Rakennuksen ominaispiirteiden ja sen ajallisten kerrostumien tuntemus auttaa arvostamaan mennyttä ja suhteuttamaan sen tulevaan. Selvityksen painopiste on 1920-luvun restauroinnissa ja 1970-luvun peruskorjauksessa.

3. Mitkä ovat rakennushistoriaselvityksen päälinjat, joista kirkosta kiinnostuneiden ja seurakuntalaisten olisi hyvä olla tietoisia?

Seurakuntalaisilla on käytössään Suomen mittapuussa ainutlaatuinen ja arvokas keskiaikainen katedraali. Keskiajan kuluessa rakentunut kirkko uudistettiin Turun palon seurauksena. Merkkihenkilöiden hautakappeleiden muutokset 1800-luvun lopulla saivat vaikutteita kansainvälisistä tyylihistoriallisista suuntauksista. 1920-luvun laaja restaurointi palautti kirkon keskiaikaisia kerrostumia. Osin kesken jäänyttä restaurointia täydennettiin toiminnan ja tekniikan osalta 1970-luvun peruskorjauksessa. Vaikka uskonkäsitykset ovat ajan saatossa muuttuneet, on katedraali tilakokemuksena säilynyt poikkeuksellisen hyvin. Seurakuntalaisten pohtiessa uudistuksien tarpeita on hyvä miettiä tavoitteiden vaikutusta rakennukseen ja sen historiaan sekä tuleville sukupolville siirrettävää perintöä.

Tutkija Päivi Hakanpään sekä arkkitehtien Johanna Luhtalan ja Heidi Seeston tekemä rakennushistoriallinen selvitys on luettavissa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän palvelupisteellä osoitteessa Eerikinkatu 3. Palvelupiste on auki ma-pe klo 9–14. Puhelinnumero 040 341 7111 klo 8–15.45.

Peruskorjauksen taustoja -somehaastatteluissa kerromme Turun tuomiokirkon peruskorjauksen eri työvaiheiden selvityksistä ja suunnitelmista sekä niiden takana olevista tekijöistä.

Museologian yliopisto-opettaja FT Maija Mäki kirjoittaa uusimmassa blogitekstissä Turun tuomiokirkon peruskorjauksesta matkailun näkökulmasta. "Nykymatkailijaa kiinnostaa paitsi historia, myös nykyhetki ja se, miten kirkossa eletään tätä päivää. Matkailija voi haluta päästä osaksi elettyä arkea." Voit lukea koko blogitekstin täältä: https://www.turuntuomiokirkko.fi/etusivu/turun-tuomiokirkon-blogi/-/blog/11801/Turistisia+kokemuksia+pyhasta-+-+Turun+tuomiokirkko+matkailukohteena -article-top

Turun tuomiokirkon peruskorjauksen blogissa asiantuntijat ja peruskorjauksessa
mukana olevat työntekijät avaavat näkökulmia
Tuomiokirkon historiaan ja sen tulevaisuuteen
peruskorjauksen eri vaiheissa.

Turistisia kokemuksia pyhästä? – Turun tuomiokirkko matkailukohteena - Turun tuomiokirkko Peruskorjaus voi rikastuttaa ja monipuolistaa kuvaa Turun tuomiokirkosta matkailun kohteena.

Uudessa Lilja-lehdessä kerrotaan Turun tuomiokirkon peruskorjauksen tämän hetkisestä tilanteesta sekä ihmisiltä saaduista toiveista peruskorjaukselle ja kirkon tulevalle käytölle. Pääset lukemaan jutun myös verkkolehdestä tämän linkin kautta:

Paluu juurille – Lilja Tuomiokirkon peruskorjauksessa toivotaan kirkosta monikäyttöisempää – historiallisia arvoja unohtamatta.