PsykoPartners

Reipas ja rasittava liikkuminen on keski-iässä mielenterveyden kannalta tärkeämpää kuin kevyt liikkuminen, kertoo Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan tuore tutkimus.

Depression and Anxiety -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan pelkkä liikkumisen lisääminen ei riitä, vaan ratkaisevaa näyttää olevan liikkumisen kuormittavuus. Paikallaanolon korvaaminen kevyellä liikkumisella, kuten rauhallisella kävelyllä, toi pieniä m***a selvästi vähäisempiä hyötyjä verrattuna reippaaseen liikkumiseen. Tulokset olivat johdonmukaisia kaikilla käytetyillä oiremittareilla.

”Tulokset viittaavat siihen, että mielenterveyden kannalta liikkumisen kuormittavuus on keskeistä, ei pelkästään liikkumisen lisääminen sinänsä. Reipas liikkuminen on intensiteetiltään sellaista, että siinä jo hengästyy hieman”, Oulun yliopiston dosentti Maisa Niemelä kertoo.

Tutkimus osoittaa myös, että mielenterveyden kannalta merkitystä ei ole vain yksittäisillä liikuntasuorituksilla, vaan koko vuorokauden ajankäytön kokonaisuudella.

Reippaan liikkumisen lisäksi riittävä uni oli yhteydessä vähäisempiin masennus- ja ahdistusoireisiin. Osallistujat raportoivat nukkuvansa keskimäärin 7,5 tuntia yössä. Jo 5–30 minuuttia lyhyemmät yöunet olivat yhteydessä oireiden hienoiseen lisääntymiseen.

Tulosten perusteella liikkumisen lisäämistä ei tulisi tehdä unen kustannuksella, vaan vuorokautta on tarkasteltava tasapainoisena kokonaisuutena.

”Riittävä määrä unta ja reippaan liikkumisen lisääminen on ihanteellinen elämäntapamuutos mielenterveyden tukemiseksi keski-iässä”, sanoo Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Clarence Tan.

Lue lisää verkkosivuillamme – linkki ensimmäisessä kommentissa.

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/liikutko-sinakin-vaarin-jo-puolen-tunnin-muutos-vahentaa-masennusoireita/
Reipas ja rasittava liikkuminen on keski-iässä mielenterveyden kannalta tärkeämpää kuin kevyt liikkuminen, kertoo Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan tuore tutkimus.

Liikutko sinäkin väärin? Jo puolen tunnin muutos vähentää masennusoireita Reipas ja rasittava liikkuminen on keski-iässä mielenterveyden kannalta tärkeämpää kuin kevyt liikkuminen, kertoo...

https://yle.fi/a/74-20227783?
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 6.6.2025 kolmikantaisen työryhmän selvittämään työikäisten mielenterveysongelmien ehkäisyä ja hoitoa koskevia keinoja. Asettamispäätöksen taustalla oli eläkeuudistukseen liittyvä työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulos.

Mielenterveysongelmiin halutaan puuttua paremmalla johtamisella ja rakenteellisilla uudistuksilla Uutiset nopeasti ja luotettavasti.

Tunteet korostuvat aiempaa enemmän työkykyä, työhyvinvointia ja työelämää koskevassa keskustelussa. Työelämän haasteita tarkastellaan usein esimerkiksi ahdistuksen, kyllästymisen tai stressin kokemusten kautta. Samalla työn merkityksellisyys tai innostus nähdään tavoiteltavina asioina.

Erilaiset tunnekoodit selittävät jännitteitä työyhteisöissä esimerkiksi sukupolvien välillä | Työterveyslaitos Tunteet ja niiden hallitseminen ovat nykytyöelämässä tärkeä osa työkykyä. Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa tunnistettiin tunnekoodien merkitys työelämässä. Koodit ovat normeja, jotka määrittelevät hyväksyttäviä ja toivottavia tunteisiin liittyviä toimintatapoja työssä. Er...

https://www.ttl.fi/tyopiste/pitaisiko-tyopaikalla-puhua-mielenterveydesta-seitseman-nakokulmaa

Pitäisikö työpaikalla puhua mielenterveydestä? Seitsemän näkökulmaa | Työterveyslaitos Mielen hyvinvoinnista on tullut työelämässä arkinen puheenaihe. Se on hyvä asia, m***a jotkut voivat kokea työyhteisössään myös avautumisen painetta. Missä määrin mielenterveydestä pitäisi puhua? Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta ottaa kantaa.